Johdanto
Tässä työkalu-osiossa käsitellään opettajien osaamista vastikään maahan tulleiden oppilaiden koulutukseen liittyen. Osiossa keskitytään kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: identiteetit, kulttuurienvälisyys ja vuorovaikutus. Työkalun tarkoituksena on tukea hiljattain maahan tulleiden oppilaiden kanssa työskenteleviä opettajia, niin kokeneempia kuin vasta-alkajiakin. Tarkoituksena on esitellä peruskäsitteet, problematisoida sitä, miten nämä käsitteet voidaan ymmärtää ja herätellä ajatuksia niiden soveltamisesta käytäntöön. Työkalun perustana on viimeisin tieteellinen tutkimus identiteetistä, kulttuurienvälisyydestä ja vuorovaikutuksesta.
Vasta maahan saapuneiden koulutukseen liittyy monien rajojen ylittämistä: kielellisten, psykologisten, metodologisten ja ehkä tärkeimpänä kulttuurienvälisten. Tälle työkalulle keskeistä on ajatus kulttuurienvälisyydestä, ja käytämme käsitettä kriittisesti. Jotkut päättäjät, tutkijat ja ammatinharjoittajat saattavat pitää termiä vanhentuneena, ja sen tilalle on voinut tulla muita sanoja, kuten moninaisuus, poikkikulttuurisuus (cross-culturality) jne. Uskomme kuitenkin, että ajatus kulttuurienvälisyydestä on usein samankaltainen kuin tässä on esitetty, se vain asetetaan toisenlaiseen käsitteelliseen viitekehykseen. Kulttuurienvälisyys on olennainen näkökulma hiljattain maahan saapuneiden kanssa työskentelyssä, sillä tässä erityisessä kontekstissa se voi auttaa ajattelemaan identiteettejä ja vuorovaikutusta uudella tavalla.
On tärkeää huomioida, että kulttuurienvälisyyden ydinajatus on hyvin vanha. Ihmiset ovat aina ylittäneet rajoja vuorovaikuttaessaan toistensa kanssa, olivatpa ne sitten kansallisia, alueellisia, kielellisiä, uskonnollisia ja/tai sosiaalisia (Pieterse, 2004). Kyseessä ei siis ole mikään uusi ilmiö, toisin kuin nykyään usein uskotaan. Nykyiselle kultturienvälisyydelle erityistä on sen levittäytyminen kaikkialle sekä nopeus, jolla se voi tapahtua. Silti “meidän” kulttuurienvälisyytemme ei liene sen parempaa kuin menneiden aikojenkaan. Yhteys muihin ihmisiin ei välttämättä tarkoita ymmärrystä, vuorovaikutusta tai yhteistyötä. Sanotaan, että kommunikoimme ja olemme tekemisissä toistemme kanssa yli “kulttuurien” rajojen eksponentiaalisella tahdilla. Silti on kuitenkin selvää, että kiihtyvä maailmamme ei aina muistuta McLuhanin globaalia kylää, jossa tiedon, esineiden ja ihmisten liikkuminen on myönteistä ja voi johtaa kohtaamisten ja vuorovaikutussuhteiden lisääntymiseen (Wolton, 2013: 163).
Koulu on todennäköisesti yksi parhaista mahdollisuuksista oppia, harjoitella ja pohtia kulttuurienvälisyyttä – näihin on harvemmin aikaa muissa yhteyksissä. Kulttuurienvälisyys on sekä kiinteä osa kouluelämää (oppilaiden moninaisuus, vastikään maahan tulleet oppilaat) että olennainen osa opetusta ja oppimista (kaikki koulun aineet sisältävät suoria ja/tai epäsuoria viittauksia kulttuurienvälisiin kohtaamisiin). Maailmassa, jossa rasismi ja erilaiset syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden muodot ovat yhä yleisempiä, koulussa käytettyä aikaa tulisi osaltaan käyttää tehokkaasti, jotta oppilaista kasvaisi todellisia kulttuurienvälisiä osaajia. Näin heillä olisi tarvittavia taitoja kyseenalaistaa näitä ilmiöitä ja toimia vastuullisesti, kriittisesti ja eettisesti. Opettajien tulisi hyödyntää koulussa vietettyä aikaa parantaakseen kriittistä ja refleksiivistä osaamistaan kulttuurienvälisyyteen liittyen, ja auttaa myös muita tässä. Koulun johdon rooli on keskeinen, sillä se mahdollistaa opettajille sekä tilan että ajan, jossa työskennellä tämän tärkeän asian parissa.
Tietyistä peruskäsitteistä täytyy keskustella ja neuvotella, jotta voidaan reflektoida opettajien osaamista hiljattain maahan tulleiden opetuksessa. Tämän osion alateemoissa tarkastellaan seuraavia käsitteitä: kulttuuri, identiteetit, moninaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kulttuurienvälinen osaaminen. Emme kuitenkaan tarjoa kiinteitä määritelmiä. Tarkoituksena on sen sijaan arvioida uudelleen joitakin vakiintuneita oletuksia niiden merkityksistä sekä siitä, mitä ne tarkoittavat vasta maahan tulleiden oppilaiden kanssa työskentelyssä.
