Uudet maahan muuttaneet oppilaat yleisopetuksessa
Miguel
Miguel on 12-vuotias poika, joka tuli Alankomaihin Espanjasta, kun hän oli 10. Antillien papiamento taustansa vuoksi hänen isänsä puhuu espanjaa ja hieman hollantia. Hänen äitinsä puhuu vain espanjaa. Valmistavassa opetuksessa saavutettujen hyvien oppimistulosten vuoksi Miguel pystyi siirtymään yleisopetuksen ryhmään 7 vain kuuden kuukauden jälkeen. Hän kävi ensin totuttelemassa yksittäisillä oppitunneilla ennen siirtymistään kokonaan yleisopetukseen. Vaikka Miguelista on ikävää, että hänen ystävänsä Olaf ei tullut hänen kanssaan ryhmään 7, koska hän ei läpäissyt koetta, Miguel on tyytyväinen, ettei hänen tarvitse mennä valmistavan opetuksen luokalle 2.
Miguel on tietoinen siitä, että hän on “normaalilla” valtavirtaluokalla ja on suoriutunut ystäväänsä Olafia paremmin. Huom.: monikieliset oppilaat tarvitsevat yleensä vähintään viisi vuotta saavuttaakseen saman tason kuin saman ikäiset natiivipuhujat (Cummins, 1981)i. On siis erityisen tärkeää katsoa ennemminkin oppilaiden kehitystä kuin heidän absoluuttisia tuloksiaan (erilaisista arvioinnin tavoista ks. Huver, 2012)i.
Periaatteessa siirtymäluokan oppilaiden pitää kehittyä nopeammin kuin heidän luokkatoverinsa ja heille tulisi antaa tuo mahdollisuus vähintään viiden vuoden ajaksi. Hyvän käsityksen oppilaan tasosta saa vasta viiden kouluvuoden jälkeen. Alankomaissa ei ole epätavallista, että oppilas viettää yli vuoden valmistavassa opetuksessa. Sen sijaan Suomessa kaikki etenevät yhden vuoden jälkeen valmistavan opetuksen luokalta yleisopetukseen eikä valmistavassa opetuksessa järjestetä kokeita. Ranskassa kaikki oppilaat tulevat yleisopetukseen merkittävän kielellisen tuen kera, jota vähennetään ajan kuluessa.
Tärkeä asia, joka koulun tulisi kysyä itseltään: minkä tasoista kielitaitoa koulunkäyntikielen osalta edellytetään ennen kuin oppilas voi siirtyä yleisopetukseen? Tämä riippuu koulun tiimin odotuksista. Koska akateemisen kielen täyteen hallintaan menee vähintään viisi vuotta (Cummins, 1981)i, on tärkeää harkita tarkkaan sitä, kuinka kauan oppilaan pitää odottaa ennen kuin hän voi “vain” käydä koulua. Esimerkiksi Kanadassa oppilaiden ei tarvitse odottaa. Heidät integroidaan heti yleisopetukseen ja heitä tuetaan siellä. Tällä tavalla he eivät jää opetusohjelmasta niin paljon jälkeen ja he voivat liittyä nopeammin koulutusjärjestelmään. Huom.: Kokeet eivät aina testaa sitä, mitä opettaja haluaa tietää, esimerkiksi siksi, että kohdekieli ei ole vielä riittävällä tasolla ja/tai kokeet ovat kulttuurisidonnaisia (esim. mm. Malda ym., 2008i; Le Pichon & Kambel, 2015 i).
Kuinka stimuloida siirtymässä olevan oppilaan kehitystä?
Ajattele jotain luokkasi oppilasta: missä asioissa hän on hyvä? Kuinka käyttäisit näitä ominaisuuksia parantaaksesi niitä asioita, joiden kanssa hänellä on vaikeuksia ja stimuloidaksesi hänen kehitystään? Kun teet saman toiselle oppilaalle, ovatko seuraukset aivan toisenlaiset?
Milloin oppilas osaa tarpeeksi koulukieltä siirtyäkseen eteenpäin?
Kuinka moni oppilaistasi etenee yleisopetukseen ennen kuin he voivat puhua ja ymmärtää koulukieltä yhtä hyvin kuin ikätoverinsa, jotka ovat natiivipuhujia? Ei kukaan, eikö vain? Kirjoita ylös: mitä sellaisia koulukieltä koskevia edellytyksiä koulussasi on, että oppilas voi siirtyä yleisopetukseen?
Ajattele viimeisintä oppilasta, joka siirtyi luokastasi yleisopetukseen. Oppilaiden kehityksen näkökulmasta, mikä hänen kehityksessään antoi viitteitä siitä, että hän on saanut sinusta tarpeekseen? Raporttiesi pohjalta, miten lasta arvioidaan: tulevana yliopisto-opiskelijana vai ammattikoulun oppilaana? Miksi näin, ja kuinka voisit muuttaa asian?
Soufian
Muutaman kansainvälisessä valmistavassa opetuksessa vietetyn vuoden jälkeen, Soufian siirtyi ammatilliseen kouluun valmistavan valtavirtakoulun toiselle vuosiasteelle 10 kilometrin päähän edellisestä koulustaan. Hänen mentorinsa valmistavan opetuksen luokalta ei ollut kuullut hänestä mitään siirron jälkeen. Soufian oli innokas oppilas ja kehittyi hyvin. Hänestä oli vaikeaa työskennellä itsenäisesti ja tilanne hänen kotonaan häiritsi kovasti hänen keskittymistään koulutyöhön. Hän joutui myös tappeluihin muiden oppilaiden kanssa ja hänen piti siksi käydä keskusteluita näiden oppilaiden kanssa koulun jälkeen opettajan valvonnan alaisina. Opettaja pelkää, että vähemmällä ohjauksella yleisopetuksessa Soufian menettää nautintonsa ja motivaationsa koulunkäyntiä kohtaan. Lisäksi opettajaa mietityttää vastaavatko tulokset ja ennusteet sitä, miten hän suoriutuu tällä hetkellä.
Hyvä siirtymä, valmistavasta opetuksesta tai yleisopetuksesta, on riippuvainen useasta tekijästä (ks. Herzog-Punzenberger, 2016, pp. 18-19 i; Yeboah, 2010, pp. 65-66 i). On tärkeää, että ei katsota viiden vuoden kiistattomia tuloksia vaan oppilaan kehitystä: mitä hän tarvitsee kehittyäkseen edelleen? Turhautuminen ja kyvyttömyyden tunteet vaanivat: oppilaan tason arviointi ja sen selvittäminen, mihin asioihin on kiinnitettävä erityishuomiota, vievät opettajalta paljon aikaa ja vaivaa. Tämän tekee entistä hankalammaksi se, että arviointikriteerit ensimmäisen vuoden aikana ovat hyvin erilaiset kuin yleisopetuksessa. Jotkut menetelmät eivät myöskään vastaa yleisopetuksessa käytettyjä. Siksi oppilaan tietoihin merkityt tulokset ja kommentit eivät ole aina riittäviä yleisopetuksen opettajalle.
Lisäksi yhteydenpidon valmistavien opetusluokkien ja yleisopetusluokkien välillä siirtymän aikana ja jälkeen tulee olla optimaalista: heti, kun oppilas siirtyy toiseen kouluun tai paikkaan, oppilaasta tulee antaa palautetta. Tämä olisi hyödyllistä sekä valmistavan opetuksen luokalle että yleisopetuksen järjestäjille. He auttavat toisiaan ohjaamaan oppilaita entistä paremmin ja parantamaan tulevaisuuden koulutusta.
Hiljattain maahan tullut oppilas yleisopetuksessa
Kuvittele, että työskentelet yleisopetuksessa: mitä haluaisit tietää valmistavan opetuksen opettajalta integroidaksesi oppilaan yleisopetukseen? Miten näitä asioita käsitellään oppilastiedoissa? Onko koulussasi kokonaisvaltainen ja lämminhenkinen siirtymäprosessi? Onko koulua informoitu oppilaan kielirepertuaarista, hänen kognitiivisesta kehityksestään, luovuudestaan, tunnekehityksestään ja elämänsuunnitelmistaan? Onko paino sillä, mitä oppilas pystyy tekemään? Onko jotain vielä huomioimatta, minkä avulla siirtymän voi toteuttaa entistä paremmin?
Pohdi omaa tilannettasi: kuinka usein sinulta kysytään yleisopetuksen puolelta, että voisitko auttaa entisen oppilaasi kanssa? Oletko sitä mieltä, että se riittää? Kuinka usein tarkistat, miten entisillä oppilaillasi menee yleisopetuksessa ja suoriutuvatko he aiempien arviointien mukaisesti? Oletko sitä mieltä, että tämä riittää? Mitä sinä toivoisit siirtymän parantamiseksi?
